Miten minusta tuli visuaalinen monitaituri?

Muistan lapsuudessa äidin sanoneen, etten osaa piirtää. Tuskin äiti pahaa tarkoitti, enkä toisaalta voi tietää onko kyseinen tilanne edes todellinen, vai lapsen mielikuvituksen tuottamaa, mutta minun elämääni se kuitenkin vaikutti mullistavasti. Vihasin piirtämistä, enkä muista piirtäneeni koskaan vapaaehtoisesti. Kuvaamataitoakin kävin vain pakolliset kurssit. Sisälläni on kuitenkin aina asunut esteetikko - hän joka näkee kauneutta kaikkialla.

Visuaalinen puoli minussa huusi esiin pääsyä ja se, etten voinut tuoda ajatuksiani esille piirtäen, ohjasi minut opettelemaan visuaalisuutta muilla keinoilla. Maskeerausta, valokuvausta, visuaalista viestintää ja graafisia materiaaleja, abstraktia maalaamista, tuotesommittelua ja visuaalisen identiteetin kehittämistä. Ja lopulta myös piirtämistä! Olisi ehkä pitänyt arvata, etten pääse sitä lopulta karkuun kuitenkaan.

Vahvuuteni ovat ehdottomasti estetiikan taju sekä elämän aikana kerätty laaja kokemus visuaalisesta viestinnästä ja sisällöntuotannosta. Loistan brändäyksen, yrityksen visuaalisen identiteetin ja graafisen materiaalin parissa.

Olen luonteeltani luova kehittäjä. Aivoni usein pohtivat miten asiat voisi tehdä paremmin. Päädyin opiskelemaan tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon, ja olen hyödyntänyt opintoja erityisesti palvelun kehittämisen muodossa.

Lempeän empaattinen läsnäoloni on saanut monesti kiitosta asiakaskohtaamisissa. Haluan aidosti auttaa ja olen kiinnostunut ihmisistä.